22.11.2016 Institutionalismi ja konfliktien johtaminen

Johtamisen perusteet- kurssi on nyt edennyt päätökseen. Viimeisellä luentokerralla kävimme vielä läpi institutionaalista teoriaa, MacDonalisaatiota ja konflikteja.

Edellisen luentokerran aiheesta, byrokratiasta, lähdettiin käsittelemään institutionaalista teoriaa. Se on niin tavallinen, että sen muotoa on helppo jäljitellä ja käyttää. Institutionaalinen teoria tarkoittaa sitä, että joitakin malleja ja käytäntöjä pidetään arvostettuina ja yhden tai useamman mekanismin avulla niistä tulee laajasti omaksuttuja. Näihin mekanismeihin liittyy isomorfismi. Termiä käytetään, kun viitataan tilanteeseen, jossa erilaisissa organisaatioissa käytetyt mallit ja käytännöt ovat keskenään samanlaisia. Isomorfismilla on kolmea muotoa, jotka ovat normatiivinen, pakottava ja matkiva. Normatiivinen tarkoittaa tilannetta, jossa ilmiö leviää koska sitä pidetään yleisesti hyvänä. Tästä esimerkkinä luennolla mainittiin tiimityö ja MBA-koulutus. Toinen isomorfismin muoto on pakottava, mikä taas viittaa tilanteeseen, jossa organisaatio pakotetaan käyttämään joitakin käytäntöjä. Kolmas muoto on matkiva, jolloin organisaatiot kopioivat käytäntöjä ollakseen korkeasti arvostettuja esimerkkejä. Institutionaalinen teoria ja isomorfismi- termi olivat aivan uusia minulle, joten oli mielenkiintoista perehtyä niihin.

Toinen käsiteltävä asia luennolla oli MacDonalisaatio, joka on saanut nimensä nimenomaan MacDonald-pikaruokalasta. Sillä on neljä periaatetta, jotka ovat tehokkuus, laskettavuus, ennustettavuus ja kontrolli. Marylandin yliopiston tutkija, George Ritzer, on sanonut MacDonalisaation tarkoittavan sitä, että tavoitesuuntautunut rationaalisuus leviää kaikille elämän osa-alueille. Katsoimme luennolla tästä havainnollistavan videon, jossa George Ritzer selitti MacDonalisaatio teoriaa ja kuvana pyöri erilaisia MacDonalisaatiollisia toimintoja, kuten autonkasaus. Pohdimme kuitenkin, että voiko kaikkea MacDonalisoida? Päädyimme siihen, että ei voi. Esimerkiksi lastentarhassa lapsia ei voi hoitaa aamusta iltaan liukuhihnamaisesti. Teoria oli mieleenpainuva ja kiinnostava, sillä nykypäivänä yhä kasvavassa määrässä toimintoja liukuhihnaistetaan ja tehostetaan. Kysymys kuitenkin kuuluu, onko se aina hyvä asia.

Viimeinen käsiteltävä aihe oli konfliktit ja niiden johtaminen. Alkuun pohdimme Case-tapausta, jossa olimme joutuneet konflikti tilanteeseen, josta oli selvittävä parhaalla mahdollisella tavalla. Konflikti muotoja voi olla toimiva tai toimimaton ja konfliktityyppejä on tehtäväkonflikti, suhdekonflikti ja prosessikonflikti. Konflikteja voi siis syntyä resursseista ja tehtävän tulkinnasta, ihmisten arvojen erilaisuudesta sekä tavoitteen saavuttamiseen liittyvistä tekijöistä. Blake ja Mouton ovat 1970 luvulla luoneet konfliktiruudukon, joka kuvaa koordinaatistossa eri konfliktitasteita, joihin jokaiseen sopii erilainen johtamistapa. Esimerkiksi pisteessä (5,5) konflikti on tasapainossa ja tilanteessa kukaan ei voita eikä häviä, joten tällöin johtamistapa on kompromissi. Muita johtamistapoja konflikteissa on välttäminen, pakottaminen, sopeutuminen ja ongelman ratkaiseminen yhteistyöllä. Konfliktin ymmärtämiseen liittyy keskeisesti sen kahdenvälisyys, sosiaalisuus ja kulttuurisuus sekä normaalius. Pohdimme myös sitä, että konflikti ei välttämättä ole aina huono asia. Se tuo esille uusia ja erilasia mielipiteitä. Kuten riitakin puhdistaa ilmaan, niin konfliktitkin raikastavat organisaatiota, jos ne johdetaan hyvin.

Viimeisellä luentokerralla ei ollut vierailijaa vaan käytimme ajan kurssin yhteenvetoon. Kun kurssin alussa asetimme itsellemme tavoitteita kurssin suorittamiseen, voisimme nyt kurssin loputtua hieman tarkastella niitä ja katsoa, miten hyvin saavutimme tavoitteemme. Olimme pääsykokeisiin lukiessamme, jo hieman perehtyneet johtamiskenttään, mutta kurssin aikana käsittelimme paljon laajemmin eri aihekokonaisuuksia ja jokaisesta johtamisaiheesta saimme perustiedon. Kurssi avasi, kuinka monipuolinen kokonaisuus johtaminen on. Oli mielenkiintoista oppia myös sen muuttumista aikojen saatossa sekä nykypäivän uusia johtamisteorioita. Tavoitteenamme oli saada perusymmärrys johtamisen eri teorioista, joita voisimme mahdollisesti aikanaan hyödyntää tulevissa työtehtävissämme. Näin kurssin lopussa voimme todeta tavoitteemme toteutuneen.

Kiitos!