Ensimmäinen
luentokerta Johtamisen perusteet -kurssia on nyt takanapäin. Tämän blogin
tarkoituksena on toimia kyseisen Itä-Suomen yliopiston järjestämän kurssin
oppimispäiväkirjana. Mitä sitten opimme tällä kurssin aloituskerralla? Ja mitä
tavoitteita olemme itsellemme asettaneet kyseistä kurssia ajatellen?
Kurssi
lähti vauhdikkaasti liikkeelle vierailijan puheenvuorolla. FCG Kuntarekryn
asiakaspäällikkö Kimmo Koski kävi vanhana Itä-Suomen yliopiston
KTM-tutkinnon suorittaneena opiskelijana kertomassa meille, mitä sitä
tulikaan opiskeluaikoina tehtyä ja mitä reittejä hän nykyiseen työhönsä päätyi.
Hän oli hyvin innostava ja mukaansatempaava puhuja, mikä teki puheenvuorosta
mielenkiintoisen ja helpon seurata. Mieleen jäivät etenkin hänen
neuvonsa nykyisille opiskelijoille, että osallistukaa ja
verkostoitukaa.
Orientoituminen
itse opiskeluun lähti liikkeelle kysymyksestä, millaisia asioita ja sanoja
liität johtamiseen. Tässä sana-assosiaatiotehtävässä esiin nousi ajatuksia muun
muassa vastuusta, päätöksenteosta, vallasta ja delegoinnista. Johtamista
käsitteenä onkin helppoa lähteä avaamaan esimiestyön ja ihmisten johtamisen
kautta. Nämä ovat asioita ja tekoja, joita me näemme ja koemme toimiessamme
työntekijöinä erilaisissa organisaatioissa ja joita esimiehemme tekevät
ohjatessaan organisaation toimia kohti sille asetettuja tavoitteita. Puhutaan
johtajuudesta, joka vastaa englanninkielistä termiä leadership.
Mielenkiintoista tällaisessa sana-assosiaatiotehtävässä on huomata, kuinka ihmisten
johtaminen on noussut johtamisen toisen osa-alueen eli asiajohtamisen
(management) edelle myös meidän mielikuvissamme. Puusa
ym. käsittelivät tätä samaista aihetta Akatemiasta markkinapaikalle
-kirjassaan (2015, 250). Heidän mukaansa osaamisen ja innovaatioiden
yhteiskunnassa organisaatioiden tärkeimmän voimavaran muodostavat ihmiset ja
näin ollen myös johtamisen tulisikin keskittyä ihmisten johtamiseen, sillä
loppujen lopuksi työstään innostuneet ihmiset ovat ne, jotka tuottavat
organisaation tarvitseman tuloksen. Tämä nähtiin yhtenä johtamisen uusista
haasteista.
Muita
ensimmäisellä luentokerralla esille nostettuja aihealueita olivat muun muassa
töiden organisointi ja organisaatioiden hierarkkisuus, uudistuva johtaminen ja
innovaatiot osana yrityksen kilpailukyvyn luontia, työntekijän oman
identiteetin yhteensovittaminen yrityksen identiteetin kanssa sekä sensemaking
eli tulkitseminen. Sinällään kaikki ovat hyvin perusasioita johtamisesta
peruskurssin tyyliin sopien, mutta esimerkiksi tuo sensemaking terminä oli
aivan uusi tuttavuus ja laittoi hieman aivot solmuun, kun termin ensimmäisen
kerran kuuli. Jos termiä alkaa mielessään kääntämään ja englannista vapaasti
suomentamaan, niin termin voisi suomentaa ymmärryksen luomisena. Weick on
kirjoittanut tästä teemasta kirjan Sensemaking in Organizations (1995, 17) ja
liittänyt sensemaking-prosessiin muun muassa sellaisia ominaisuuksia kuin
pohjautumisen identiteettiin, menneisyyteen suuntautumisen, sosiaalisuuden ja
prosessin jatkuvuuden. Organisaatiolla on siis identiteetti ja usein myös
jonkinlainen menneisyys, joiden pohjalta asioita tulkitaan ja rationalisoidaan
ja vielä tulkitaan uudelleenkin. Luentomateriaalin mukaisesti johtajan
tehtävänä tässä prosessissa on yrittää saada koko organisaatio tulkitsemaan
asioita samalla tavalla. Näin, kun asiaa lähtee avaamaan, niin eihän se nyt
niin kauhean vaikea asia loppujen lopuksi liene ollutkaan tämä sensemaking.
Sitten
vielä loppuun ne tavoitteet. Sen lisäksi, että jokainen saisi kurssin
hyväksytysti läpi, tavoitteena olisi johtamiskentän aihekokonaisuuden entistä
laajempi hallitseminen. Ryhmästämme kolme on kauppatieteiden ensimmäisen vuoden
opiskelijoita, jotka pääsykokeita varten jo hieman joutuivat perehtymään
johtamiseen pääsykoekirjoja päntätessään. Yksi taas on sivuaineopiskelija,
jolle tämä kurssi on ensimmäinen kosketus johtamisteorioiden maailmaan.
Lähtökohdat ovat siis monenlaiset, mutta tavoitteena on tämän kurssin jälkeen,
että jokaisella meistä olisi perusymmärrys johtamisen eri teorioista, joita
voisimme mahdollisesti aikanaan tulevissa työtehtävissämme hyödyntää.
Tässä
oli muutamia huomioita, joita ensimmäisestä luentokerrasta jäi mielen päälle.
Eipä muuta kuin innolla kohti tulevia luentoja!
