17.10. Kulttuurien johtaminen ja liiketoimintaetiikka

Tunti alkoi organisaatiokulttuurin käsittelyllä. Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan mm. yrityksen käyttäytymisnormeja, arvoja ja toimintatapoja. Esimerkiksi tervehtiminen, puhuttelu, johtamistapa, kokouskäytännöt ja viestintä ovat osa organisaatiokulttuuria. Kävimme läpi myös kulttuurinäkökulmaa, kuinka kulttuurista on näkyvissä vain pieni jäävuoren huippu. Tällaisia näkyviä asioita ovat mm. säännöt, tavoitteet ja työnjako. Suurin osa kulttuurista, kuten asenteet, arvot, tunteet ja vuorovaikutus ovat kuitenkin jäävuoren vedenalaisen osan tavoin näkymättömissä.

Tunnilla käytiin läpi myös muutaman esimerkkiyrityksen organisaatiokulttuuria. Oli mielenkiintoista nähdä video Googlen ihmiskeskeisestä ja rennosta organisaatioilmapiiristä. Googlen organisaatiokulttuuri ei perustu tiukoille säännöille ja valvonnalle, vaan työntekijät voivat hoitaa työnsä miten parhaaksi näkevät. Toinen esimerkkiyritys oli ohjelmistotalo Vincit, joka on luopunut kokonaan esimiehistä. Hallinnollisia töitä on automatisoitu ja työntekijöille annettu enemmän vastuuta. Mielestäni näiden yritysten organisaatiokulttuurit ovat mielenkiintoisia ja varmasti tulevaisuudessa yhä useammat yritykset pyrkivät luomaan erilaisia ja luovia johtamistapoja. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikille aloille ei sovellu kovin vapaamuotoinen johtaminen. Esimerkiksi terveydenhoitoalalla hierarkkinen johtaminen toimii paremmin ja tarvitaan selkeää työnjakoa, jotta hommat toimivat.

Mielenkiintoinen huomio organisaatiokulttuurista oli se, miten julkisen hymyn taakse voi kätkeytyä ongelmia. Tietyissä työpaikoissa on erityisen tärkeää, että ulospäin näytetään, että kaikki on hyvin. Esimerkiksi monet asiakaspalvelutehtävät vaativat työntekijältä pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Työnantajat teroittavat työntekijöille, että ”asiakas on aina oikeassa” ja tämän mukaan on yritettävä toimia, vaikka tietäisikin asiakkaan olevan väärässä.

Saimme vieraaksemme luennolle K-market Neulamuikun kauppiaan Sirpa Karpin. Hän kertoi mielenkiintoisesta työhistoriastaan ja sanoi toimineensa erilaisissa organisaatiokulttuureissa. Karppi kertoi muutoksen olleen suuri, kun hän 90-luvun alussa vaihtoi pankin hillityn ilmapiirin Rautakeskon ronskiin ja miesvaltaiseen työympäristöön. Karppi kertoi kauppiaana olemisen olevan monipuolista työtä, jossa ei pääse tylsistymään. Hän esitteli K-ryhmän tavoitteita ja periaatteita ja näytti muutaman videon, jotka elävöittivät esitystä.

Loppuluennosta käsittelimme vielä etiikkaa ja yrityksen yhteiskuntavastuuta. Hyvä kysymys nousi ilmoille; onko etiikka ansaintakeino? Olemalla eettinen voi ansaita rahaa, onko se sitten markkinointia vai etiikkaa, on varmasti tulkitsijasta kiinni. Liiketoimintaetiikan paradoksi lieneekin se, että voiko organisaation perimmäinen tarkoitus olla pyrkimys eettiseen toimintaan, koska tuotot ovat tärkeitä yritykselle ja niitä hankitaan toisten kustannuksella. Mielestäni kuitenkin kuluttajat ovat nykyaikana entistä kiinnostuneimpia tuotannon eettisyydestä ja ovat valmiita jopa maksamaan hieman korkeampaa hintaa, jos tietävät yrityksen toimivan eettisesti.

Luennon lopuksi valitsimme neljästä eri väitteestä parhaiten omia ajatuksia kuvaavan:  

1.                 1 .Yrityksen tehtävä tuottaa vain voittoa omistajilleen

2.                 2. Lainsäädännön noudattaminen riittää

3.                 3. Eettisyyttä voi hyödyntää liiketoiminnassa

4.                 4. Eettinen johtaminen on koko toiminnan perusta ja johtaa pitkällä aikavälillä menestykseen

Itse valitsin neljännen väitteen, koska mielestäni eettinen toiminta on kauaskantoista, vaikka yritystoiminnan alussa ei isoihin voittoihin yltäisikään. Uskon myös kuluttajien tulevaisuudessa vaativan entistä avoimempaa ja eettisempää toimintaa yrityksiltä. Toisenlainen näkökulma asioihin oli ensimmäisen väitteen kannattajalla, joka oli sitä mieltä, että yritys on vain työkalu tai objekti, irrallaan ihmisistä. Itse en allekirjoita väitettä, koska ei yritys ole olemassa ilman ihmisiä. Huomioitavaa on kuitenkin se, että lainsäädännöstä osakeyhtiölaista löytyy maininta "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." Siinä mielessä väite 1 on relevantti ja hyvin suuri osa yrityksistä perustetaan edelleen voittoa tavoittelemaan ja sen seurauksena eripuolilla käydään jatkuvasti YT-neuvotteluja ja työntekijöitä irtisanotaan, koska voittoa ei ole tullut tarpeeksi.

Väittelyssä kyseenalaistettiin myös sitä, että riittääkö lainsäädännön noudattaminen. Jokaisella maalla on oma lainsäädäntönsä, joten minkä maan lainsäädännön mukaan sitten toimitaan. Tuli puhetta myös siitä, että lainsäädännöstä löytyy usein ”porsaanreikiä”, jotka mahdollistavat kyseenalaista toimintaa ja jotta lainsäädännön noudattaminen riittäisi, täytyisi sen olla hyvin kattava. Myös eettisyyden hyödyntäminen liiketoiminnassa ei ole kauhean kauaskantoista, koska jos yrittää hyötyä eettisyyden tuomista eduista, mutta ei todellisuudessa toimi eettisten periaatteiden mukaan, kuluttajat huomaavat sen ennemmin tai myöhemmin ja yrityksen maine voi kokea kolauksen.

Saimme aikaiseksi mielenkiintoisen väittelyn ja ilmoille tuli monenlaisia näkökulmia. Neljännen väitteen kannattajat olivat kuitenkin niin vakuuttavia ja perustelivat hyvin kantansa, että olen yhä edelleen sitä mieltä, että eettinen johtaminen on koko toiminnan perusta ja johtaa pitkällä aikavälillä menestykseen.

11.10.2016 Organisaatiosuunnittelu, kilpailuetu ja globalisaatio

Luento organisaatiosuunnittelusta, kilpailukyvystä ja globalisaatiosta alkoi organisaatiosuunnittelu-käsitteellä. Sitä verrattiin shakki-peliin, jossa shakki on itse organisaatio ja nappulat henkilöstöä. Shakki ei kyllä sovi vertaukseksi kaikkiin organisaatioihin, sillä kaikissa organisaatioissa ei ole samanlaisia hierarkiatasoja kuin shakissa eikä tietyt liikkeet ole niin kontrolloituja. Shakista puuttuu myös epävarmuus, globalisaatio ja kehittyminen yms. Shakki sopii parhaiten rakenteeltaan mekaanisen byrokratian organisaatioon. Pääidean shakissa voi kuitenkin verrata organisaatiosuunnitteluun, sillä organisaatiossa on henkilöstöä ja pitää olla jokin suunnitelma, miten strategiaa toteutetaan.

Luennoilla käytiin myös hyvä kertaus kontingenssiteoriasta. Suurin osa asioista oli jo valmiiksi tuttuja ja itsestään selviä pääsykoekirjasta, joten keskittyminen välillä herpaantui. Kertaus ei kuitenkaan ollut pahitteeksi. Teorian mukaan organisaation rakenne riippuu tilanteesta eli ympäristöstä, teknologiasta ja organisaation koosta.  Luennoilla näytettiin taulukko, johon oli laitettu erilaisia ympäristöjä ja niihin sopivat organisaatiorakenteet. Näistä oli laitettu myös jokaiseen kohtaan esimerkki. Esimerkit ovat aina hyvin selventäviä ja mieleen jäi erityisesti esimerkki terroristijärjestöstä, mikä oli aika ääripääesimerkki. Se oli esimerkki muuttuvan teknologian ympäristöstä, johon sopii joustava organisaatio. Myös mekaanista ja orgaanista organisaatiota selvennettiin hieman kertaukseksi.

Hieman uutta asiaa olivat uudet organisaatiomuodot, joita ovat esimerkiksi call centerit. Tämä oli mielenkiintoinen, koska pystyin sijoittamaan call centerin omaan kokemukseen. En itse ole työskennellyt call centerissä, mutta olen nähnyt call centerin työskentelyä päivittäin omassa työssäni. Siinä on hyvin tarkat säännöt, miten kussakin tilanteessa toimitaan ja sen johtaminen on omanlainen työ.

Ennen vierailijan tulemista pohdimme vielä verkostojen merkitystä. Oli yllättävää huomata, kuinka ison verkoston itsekin jo omistaa. Esimerkiksi kaikki opiskelukaverit, perhe, lähipiiri ja työpaikalla tavatut ihmiset kuuluvat omaan verkostoon.

Tämän luentokerran vierailija oli Junttanin markkinointipäällikkö, Päivi Eskelinen. Hän kertoi yrityksen kansainvälisyydestä ja kuinka kansainvälisyys näkyy hänen omassa työssään. Esimerkiksi yrityksen nettisivut liittyvät hyvin läheisesti yrityksen kansainvälisyyteen niiden monikielisyyden vuoksi. Nettisivuja voidaan pitää myös yrityksen käyntikorttina, sillä sieltä asiakkaat yleensä tutustuvat ensimmäisenä yritykseen. Tämän olen itsekin huomannut sekä asiakkaan näkökulmasta että työssäni, kun olin mukana projektissa, jossa uudistettiin yrityksen nettisivuja.

Päivi heitti kuulijoille kysymyksen, että mitä eroa on sillä, että yritys on kansainvälinen tai globaali. Tämä oli mielenkiintoinen pohdinnanaihe, vaikka itse en siihen hyvää vastausta löytänytkään. Myös Junttanilla oli pohdittu tätä aihetta ja päädytty siihen, että Junttan on kansainvälinen, mutta ei vielä globaali. Tämä oli yllättävää, sillä Eskelinen sanoi, että 95% Junttanin kaupasta on ulkomaan kauppaa eli mitä vielä tämän lisäksi vaadittaisi, jotta yritys olisi globaali. Eskelinen kertoi, että Junttanilla on yritetty, että yrityksessä ei olisi selkeitä hierarkioita. Hänen esitys oli hieman yritystä mainostava, mutta kuitenkin mielenkiintoinen, koska siinä oli laajaa esittely yrityksen toiminnasta. Vertasin Eskelisen kertomia asioita yritykseen, jossa itse olen työskennellyt. Molemmat ovat kansainvälisiä ja melko nuoria rakennusalan yrityksiä, mutta ovat kansainvälistyneet eri tavalla. Myös samanlaisia eri osastoja löytyi molemmista yrityksistä ja molemmissa panostetaan erityisesti tuotekehitykseen. Tämän Eskelinen mainitsi olevan heidän kilpailuetu.

Eskelisen oma kansainvälinen historia oli myös mielenkiintoinen. Hän oli työskennellyt monenlaisissa tehtävissä, kuten Nokia Siemens Networkilla valmentajana. Hän oli myös asunut pitkän aikaa Australiassa sekä Intiassa. Itse ulkomailla asuneena voin kuvitella sen antavan suuren edun työntekijänä kansainvälisessä työssä. Eskelisen esitys herätti mielenkiinnon kansainvälisyyttä kohtaan ja avasi, kuinka tärkeää kielitaito oikeasti on.

Loppuluennolla vierailijan lähdettyä kävimme nopeasti läpi globalisaatiota. Näimme väitteen ”Globalization is wonderful for managers, owners and investors, but hell on workers and nature”. Tämä voi olla osin totta, sillä globalisaation myötä tuotantoa siirretään halvemman tuotannon maihin, joissa ei työntekijöiden hyvinvointiin kiinnitetä niin paljon huomiota. Tästä voisi olla esimerkkinä H&M:n tehtaat Bangladeshissä, mikä on ollut kohun aiheena. Luonto voi kärsiä globalisaatiosta esimerkiksi sademetsien hakkuusta ja maaperän liikakäytöstä. Toisaalta globalisaatio on tuonut myös hyvää luonnolle, sillä tuotanto voidaan pitää siellä, missä se luonnollisimmin toimii eikä tarvitse rasittaa maaperää jossa se ei luonnollisesti toimi, esimerkiksi kahvin tuotanto.

Globalisaatiosta kävimme läpi erilaisia globalisaation piirteitä, syitä yritysten globalisoitumiseen, erilaisia globalisoitumisen muotoja, globalisoitumisen vaikutuksia ja globalisoitsijoita. Nämäkin olivat melko tuttuja asioita pääsykoekirjasta. Globalisoija oli kuitenkin uusi käsite. Se tarkoittaa tekijää, joka saa globalisoitumista aikaiseksi, esimerkkinä Google.

Luennoilla käytiin paljon asioita läpi, joten vauhti oli aika tiukka, mutta onneksi osa aiheista oli tuttuja. Tällä kerralla oppi, kuinka isossa roolissa globalisaatio on nykypäivän organisaatioissa ja miten se vaikuttaa kaikkien jokapäiväiseen elämään.

Viestinnän ja vallan johtaminen 6.10.

Tänään oli aiheena viestinnän ja vallan johtaminen. Tunnin aluksi meillä oli vierailijana yliopistolehtori, FT Helena Kantanen. Hän kertoi mielenkiintoisesti ja kuulijoita aktivoiden viestinnästä. Mieleen jäi erityisesti se, kuinka suurin osa viestinnästä on sanatonta. Jos sanat ja eleet ovat ristiriidassa, saa sanaton viestintä suuremman painoarvon ja viestijän sanat menettävät merkityksensä. Tavoitteena viestinnässä on yhdenmukaisuus, mutta nykyään se on haastavaa mm. sosiaalisen median vuoksi. Nykyaikana myös laaja verkostoituminen hankaloittaa tiedon leviämisen ennustamista ja rajoittamista.

Kantanen kertoi myös viestinnän toimivan ”liimana” organisaation eri toimintojen välillä. Viestinnässä käytetään hyödyksi erilaisia kanavia ja välineitä. Haasteina viestinnässä on mm. se, että jokainen tekee aina omat tulkintansa oman maailmankuvan yms. pohjalta. Ihmiset eivät myöskään ole rationaalisia vaan tunteet vaikuttavat päätöksentekoon ja viestinnän säätelijöitä ovat mm. eettiset kysymykset. Viestintä voi olla myös tahatonta. Esimerkiksi jos toinen viestijöistä yrittää kertoa asiaansa, mutta toinen osapuoli keskittyy samanaikaisesti kännykänsä käyttöön, voi asian kertojalle tulla tunne, ettei toinen arvosta häntä edes sen vertaa, että keskittyisi kuuntelemaan.

Kantanen aktivoi kuulijoita näyttämällä erilaisia kuvia, joita pyysi tulkitsemaan. Kuvat viestivät paljon eikä kulunut sanonta ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” ole aivan tuulesta temmattu. Viestimme esimerkiksi pukeutumisellamme siitä, millaisia olemme. Monesti erilaisista ulkoisista asioista tekee johtopäätöksiä siitä, miten asiat ovat. Täytyy kuitenkin muistaa erityisesti ihmisten kohdalla katsoa myös pintaa syvemmälle.

Luennolta jäi lisäksi erityisesti mieleen luennoitsijan ilmoille heittämä kysymys siitä, että onko tiimikontrolli itse asiassa vahvempaa kuin esimieskontrolli. On totta, että tiimissä on useampi henkilö ja siten myös useampi henkilö on vastuussa asioiden sujumisesta. Tiimissä on lisäksi tietynlainen ryhmäpaine tehdä oma osuutensa asioista, ettei petä toisten luottamusta ja ryhmässä varmistetaan myös tämän yhteisöllisen kontrollin avulla oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Mielenkiintoinen huomio oli myös se, että jotkin asiat ovat niin kaukana meistä, maantieteellisesti tai aatteellisesti, ettemme näe niiden todellisuutta ja ajattelemme etteivät ne kosketa meitä.

Viestintä on mielenkiintoinen ja monipuolinen aihe. Tässä kuitenkin muutamia asioita, jotka jäivät luennolta mieleen.