17.10. Kulttuurien johtaminen ja liiketoimintaetiikka

Tunti alkoi organisaatiokulttuurin käsittelyllä. Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan mm. yrityksen käyttäytymisnormeja, arvoja ja toimintatapoja. Esimerkiksi tervehtiminen, puhuttelu, johtamistapa, kokouskäytännöt ja viestintä ovat osa organisaatiokulttuuria. Kävimme läpi myös kulttuurinäkökulmaa, kuinka kulttuurista on näkyvissä vain pieni jäävuoren huippu. Tällaisia näkyviä asioita ovat mm. säännöt, tavoitteet ja työnjako. Suurin osa kulttuurista, kuten asenteet, arvot, tunteet ja vuorovaikutus ovat kuitenkin jäävuoren vedenalaisen osan tavoin näkymättömissä.

Tunnilla käytiin läpi myös muutaman esimerkkiyrityksen organisaatiokulttuuria. Oli mielenkiintoista nähdä video Googlen ihmiskeskeisestä ja rennosta organisaatioilmapiiristä. Googlen organisaatiokulttuuri ei perustu tiukoille säännöille ja valvonnalle, vaan työntekijät voivat hoitaa työnsä miten parhaaksi näkevät. Toinen esimerkkiyritys oli ohjelmistotalo Vincit, joka on luopunut kokonaan esimiehistä. Hallinnollisia töitä on automatisoitu ja työntekijöille annettu enemmän vastuuta. Mielestäni näiden yritysten organisaatiokulttuurit ovat mielenkiintoisia ja varmasti tulevaisuudessa yhä useammat yritykset pyrkivät luomaan erilaisia ja luovia johtamistapoja. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikille aloille ei sovellu kovin vapaamuotoinen johtaminen. Esimerkiksi terveydenhoitoalalla hierarkkinen johtaminen toimii paremmin ja tarvitaan selkeää työnjakoa, jotta hommat toimivat.

Mielenkiintoinen huomio organisaatiokulttuurista oli se, miten julkisen hymyn taakse voi kätkeytyä ongelmia. Tietyissä työpaikoissa on erityisen tärkeää, että ulospäin näytetään, että kaikki on hyvin. Esimerkiksi monet asiakaspalvelutehtävät vaativat työntekijältä pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Työnantajat teroittavat työntekijöille, että ”asiakas on aina oikeassa” ja tämän mukaan on yritettävä toimia, vaikka tietäisikin asiakkaan olevan väärässä.

Saimme vieraaksemme luennolle K-market Neulamuikun kauppiaan Sirpa Karpin. Hän kertoi mielenkiintoisesta työhistoriastaan ja sanoi toimineensa erilaisissa organisaatiokulttuureissa. Karppi kertoi muutoksen olleen suuri, kun hän 90-luvun alussa vaihtoi pankin hillityn ilmapiirin Rautakeskon ronskiin ja miesvaltaiseen työympäristöön. Karppi kertoi kauppiaana olemisen olevan monipuolista työtä, jossa ei pääse tylsistymään. Hän esitteli K-ryhmän tavoitteita ja periaatteita ja näytti muutaman videon, jotka elävöittivät esitystä.

Loppuluennosta käsittelimme vielä etiikkaa ja yrityksen yhteiskuntavastuuta. Hyvä kysymys nousi ilmoille; onko etiikka ansaintakeino? Olemalla eettinen voi ansaita rahaa, onko se sitten markkinointia vai etiikkaa, on varmasti tulkitsijasta kiinni. Liiketoimintaetiikan paradoksi lieneekin se, että voiko organisaation perimmäinen tarkoitus olla pyrkimys eettiseen toimintaan, koska tuotot ovat tärkeitä yritykselle ja niitä hankitaan toisten kustannuksella. Mielestäni kuitenkin kuluttajat ovat nykyaikana entistä kiinnostuneimpia tuotannon eettisyydestä ja ovat valmiita jopa maksamaan hieman korkeampaa hintaa, jos tietävät yrityksen toimivan eettisesti.

Luennon lopuksi valitsimme neljästä eri väitteestä parhaiten omia ajatuksia kuvaavan:  

1.                 1 .Yrityksen tehtävä tuottaa vain voittoa omistajilleen

2.                 2. Lainsäädännön noudattaminen riittää

3.                 3. Eettisyyttä voi hyödyntää liiketoiminnassa

4.                 4. Eettinen johtaminen on koko toiminnan perusta ja johtaa pitkällä aikavälillä menestykseen

Itse valitsin neljännen väitteen, koska mielestäni eettinen toiminta on kauaskantoista, vaikka yritystoiminnan alussa ei isoihin voittoihin yltäisikään. Uskon myös kuluttajien tulevaisuudessa vaativan entistä avoimempaa ja eettisempää toimintaa yrityksiltä. Toisenlainen näkökulma asioihin oli ensimmäisen väitteen kannattajalla, joka oli sitä mieltä, että yritys on vain työkalu tai objekti, irrallaan ihmisistä. Itse en allekirjoita väitettä, koska ei yritys ole olemassa ilman ihmisiä. Huomioitavaa on kuitenkin se, että lainsäädännöstä osakeyhtiölaista löytyy maininta "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." Siinä mielessä väite 1 on relevantti ja hyvin suuri osa yrityksistä perustetaan edelleen voittoa tavoittelemaan ja sen seurauksena eripuolilla käydään jatkuvasti YT-neuvotteluja ja työntekijöitä irtisanotaan, koska voittoa ei ole tullut tarpeeksi.

Väittelyssä kyseenalaistettiin myös sitä, että riittääkö lainsäädännön noudattaminen. Jokaisella maalla on oma lainsäädäntönsä, joten minkä maan lainsäädännön mukaan sitten toimitaan. Tuli puhetta myös siitä, että lainsäädännöstä löytyy usein ”porsaanreikiä”, jotka mahdollistavat kyseenalaista toimintaa ja jotta lainsäädännön noudattaminen riittäisi, täytyisi sen olla hyvin kattava. Myös eettisyyden hyödyntäminen liiketoiminnassa ei ole kauhean kauaskantoista, koska jos yrittää hyötyä eettisyyden tuomista eduista, mutta ei todellisuudessa toimi eettisten periaatteiden mukaan, kuluttajat huomaavat sen ennemmin tai myöhemmin ja yrityksen maine voi kokea kolauksen.

Saimme aikaiseksi mielenkiintoisen väittelyn ja ilmoille tuli monenlaisia näkökulmia. Neljännen väitteen kannattajat olivat kuitenkin niin vakuuttavia ja perustelivat hyvin kantansa, että olen yhä edelleen sitä mieltä, että eettinen johtaminen on koko toiminnan perusta ja johtaa pitkällä aikavälillä menestykseen.