11.10.2016 Organisaatiosuunnittelu, kilpailuetu ja globalisaatio

Luento organisaatiosuunnittelusta, kilpailukyvystä ja globalisaatiosta alkoi organisaatiosuunnittelu-käsitteellä. Sitä verrattiin shakki-peliin, jossa shakki on itse organisaatio ja nappulat henkilöstöä. Shakki ei kyllä sovi vertaukseksi kaikkiin organisaatioihin, sillä kaikissa organisaatioissa ei ole samanlaisia hierarkiatasoja kuin shakissa eikä tietyt liikkeet ole niin kontrolloituja. Shakista puuttuu myös epävarmuus, globalisaatio ja kehittyminen yms. Shakki sopii parhaiten rakenteeltaan mekaanisen byrokratian organisaatioon. Pääidean shakissa voi kuitenkin verrata organisaatiosuunnitteluun, sillä organisaatiossa on henkilöstöä ja pitää olla jokin suunnitelma, miten strategiaa toteutetaan.

Luennoilla käytiin myös hyvä kertaus kontingenssiteoriasta. Suurin osa asioista oli jo valmiiksi tuttuja ja itsestään selviä pääsykoekirjasta, joten keskittyminen välillä herpaantui. Kertaus ei kuitenkaan ollut pahitteeksi. Teorian mukaan organisaation rakenne riippuu tilanteesta eli ympäristöstä, teknologiasta ja organisaation koosta.  Luennoilla näytettiin taulukko, johon oli laitettu erilaisia ympäristöjä ja niihin sopivat organisaatiorakenteet. Näistä oli laitettu myös jokaiseen kohtaan esimerkki. Esimerkit ovat aina hyvin selventäviä ja mieleen jäi erityisesti esimerkki terroristijärjestöstä, mikä oli aika ääripääesimerkki. Se oli esimerkki muuttuvan teknologian ympäristöstä, johon sopii joustava organisaatio. Myös mekaanista ja orgaanista organisaatiota selvennettiin hieman kertaukseksi.

Hieman uutta asiaa olivat uudet organisaatiomuodot, joita ovat esimerkiksi call centerit. Tämä oli mielenkiintoinen, koska pystyin sijoittamaan call centerin omaan kokemukseen. En itse ole työskennellyt call centerissä, mutta olen nähnyt call centerin työskentelyä päivittäin omassa työssäni. Siinä on hyvin tarkat säännöt, miten kussakin tilanteessa toimitaan ja sen johtaminen on omanlainen työ.

Ennen vierailijan tulemista pohdimme vielä verkostojen merkitystä. Oli yllättävää huomata, kuinka ison verkoston itsekin jo omistaa. Esimerkiksi kaikki opiskelukaverit, perhe, lähipiiri ja työpaikalla tavatut ihmiset kuuluvat omaan verkostoon.

Tämän luentokerran vierailija oli Junttanin markkinointipäällikkö, Päivi Eskelinen. Hän kertoi yrityksen kansainvälisyydestä ja kuinka kansainvälisyys näkyy hänen omassa työssään. Esimerkiksi yrityksen nettisivut liittyvät hyvin läheisesti yrityksen kansainvälisyyteen niiden monikielisyyden vuoksi. Nettisivuja voidaan pitää myös yrityksen käyntikorttina, sillä sieltä asiakkaat yleensä tutustuvat ensimmäisenä yritykseen. Tämän olen itsekin huomannut sekä asiakkaan näkökulmasta että työssäni, kun olin mukana projektissa, jossa uudistettiin yrityksen nettisivuja.

Päivi heitti kuulijoille kysymyksen, että mitä eroa on sillä, että yritys on kansainvälinen tai globaali. Tämä oli mielenkiintoinen pohdinnanaihe, vaikka itse en siihen hyvää vastausta löytänytkään. Myös Junttanilla oli pohdittu tätä aihetta ja päädytty siihen, että Junttan on kansainvälinen, mutta ei vielä globaali. Tämä oli yllättävää, sillä Eskelinen sanoi, että 95% Junttanin kaupasta on ulkomaan kauppaa eli mitä vielä tämän lisäksi vaadittaisi, jotta yritys olisi globaali. Eskelinen kertoi, että Junttanilla on yritetty, että yrityksessä ei olisi selkeitä hierarkioita. Hänen esitys oli hieman yritystä mainostava, mutta kuitenkin mielenkiintoinen, koska siinä oli laajaa esittely yrityksen toiminnasta. Vertasin Eskelisen kertomia asioita yritykseen, jossa itse olen työskennellyt. Molemmat ovat kansainvälisiä ja melko nuoria rakennusalan yrityksiä, mutta ovat kansainvälistyneet eri tavalla. Myös samanlaisia eri osastoja löytyi molemmista yrityksistä ja molemmissa panostetaan erityisesti tuotekehitykseen. Tämän Eskelinen mainitsi olevan heidän kilpailuetu.

Eskelisen oma kansainvälinen historia oli myös mielenkiintoinen. Hän oli työskennellyt monenlaisissa tehtävissä, kuten Nokia Siemens Networkilla valmentajana. Hän oli myös asunut pitkän aikaa Australiassa sekä Intiassa. Itse ulkomailla asuneena voin kuvitella sen antavan suuren edun työntekijänä kansainvälisessä työssä. Eskelisen esitys herätti mielenkiinnon kansainvälisyyttä kohtaan ja avasi, kuinka tärkeää kielitaito oikeasti on.

Loppuluennolla vierailijan lähdettyä kävimme nopeasti läpi globalisaatiota. Näimme väitteen ”Globalization is wonderful for managers, owners and investors, but hell on workers and nature”. Tämä voi olla osin totta, sillä globalisaation myötä tuotantoa siirretään halvemman tuotannon maihin, joissa ei työntekijöiden hyvinvointiin kiinnitetä niin paljon huomiota. Tästä voisi olla esimerkkinä H&M:n tehtaat Bangladeshissä, mikä on ollut kohun aiheena. Luonto voi kärsiä globalisaatiosta esimerkiksi sademetsien hakkuusta ja maaperän liikakäytöstä. Toisaalta globalisaatio on tuonut myös hyvää luonnolle, sillä tuotanto voidaan pitää siellä, missä se luonnollisimmin toimii eikä tarvitse rasittaa maaperää jossa se ei luonnollisesti toimi, esimerkiksi kahvin tuotanto.

Globalisaatiosta kävimme läpi erilaisia globalisaation piirteitä, syitä yritysten globalisoitumiseen, erilaisia globalisoitumisen muotoja, globalisoitumisen vaikutuksia ja globalisoitsijoita. Nämäkin olivat melko tuttuja asioita pääsykoekirjasta. Globalisoija oli kuitenkin uusi käsite. Se tarkoittaa tekijää, joka saa globalisoitumista aikaiseksi, esimerkkinä Google.

Luennoilla käytiin paljon asioita läpi, joten vauhti oli aika tiukka, mutta onneksi osa aiheista oli tuttuja. Tällä kerralla oppi, kuinka isossa roolissa globalisaatio on nykypäivän organisaatioissa ja miten se vaikuttaa kaikkien jokapäiväiseen elämään.