28.9.2016 Henkilöstöresurssien johtaminen

Kolmannella luentokerralla Johtamisen perusteet-kurssilla aihe käsitteli henkilöstöresurssien johtamista. Saimme alkuun vierailijan, Reija Huttusen. Hän oli Pohjois-Savon pelastuslaitoksen henkilöstöjohtaja ja kertoi henkilöstöresurssien johtamisesta käytännön työelämässä. Huttunen esitteli hyvin kattavasti Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toimintatavoista. Esittely selvensi Huttusen työn laajuutta ympäri Pohjois-Savoa. Hän mainitsi työnsä olevan haastavaa ja monipuolista maantieteellisen laajuuden ja erilaisten työtehtävien ansiosta. Huttusen työnkuvaan kuuluu esimerkiksi tunnuslukujen tutkimista, yhteistoimintaa työsuojelun ja ammattijärjestöjen kanssa sekä muutosjohtaminen. Huttunen korosti, että henkilöstöhallinto ja henkilöstöjohtaminen ovat eri asia. Itsekin huomaa, että nämä kaksi käsitettä ymmärtää usein samana asiana. Mielenkiintoista oli myös pelastuslaitos työympäristönä, etenkin naisen näkökulmasta. Miesvaltaisella työpaikalla Huttunen sanoi huumorin olevan läsnä jokaisessa työpäivässä. Esille nousi myös pelastuslaitoksen byrokraattisuus. Yllättävää oli, kuinka lakisääteistä uuden henkilökunnan rekrytointi on. Huttusen esitelmöinti oli mielenkiintoista ja sai kiinnostuksen heräämään henkilöstöresurssien johtamista kohtaan. Mielenkiinnon herääminen oli tietenkin hyvä pohja luennolle, joten loppuluentokin tuli kuunneltua tarkkaavaisena.

Varsinaisen luennon alkuun näimme mielenkiintoisen piirroskuvan, joka kuvasi, miten ihminen on muuttunut aikojen saatossa ja miten ihmisen suhtautuminen ympäröivään maailmaan on muuttunut. Tämä on vaikuttanut tietenkin myös johtamisen muuttumiseen. Kuva havainnollistaa sen viitenä eri ihmisenä. Ensin elettiin maanviljelyskulttuuria. Tämän jälkeen syntyivät tehtaat, ja myöhemmin tietoteknologia. Sitten siirryimme tietokeskeiseen maailman, ja nyt elämme hyvin ihmiskeskeistä/-läheistä maailmaa ja globalisaatiota pidetään ns. trendinä.

Henkilöstöjohtamisen ydintehtävistä jäi hyvin mieleen neljä kohtaa, jotka olivat rekrytointi, valinta, säilyttäminen ja kehittäminen. Nämä on helppo ajatella aikajärjestyksessä. Ensin rekrytoidaan henkilöstöä ja tämän jälkeen tehdään valinta. Kun valinta on tehty, pyritään pitämään henkilöstö yrityksessä. Viimeinen ydintehtävä on henkilöstön jatkuva kehittäminen.

Kävimme läpi myös kovan ja pehmeän henkilöstöjohtamisen eroja. Niiden nimistä voi helposti päätellä niiden merkityksen. Esimerkeiksi otettiin Pohjois-Savon Pelastuslaitos Huttusen esitelmöinnin perusteella ja Google katsomamme videon perusteella. Näitä kahta organisaatiota ja niiden henkilöstöjohtamista verratessa voi sanoa Googlen harjoittavan hyvin pehmeää henkilöstöjohtamista verrattuna Pelastuslaitokseen.

Luennon lopussa käytiin vielä läpi erilaisia henkilöstöjohtamiseen liitettäviä arvoja. Moninaisuus tarkoittaa ihmisten erilaisuutta ja monipuolisuutta. Tasa-arvo tarkoittaa tämän moninaisuuden arvostamista ja suojelua. Positiivinen tai käänteinen syrjintä käsitetään toimina, joilla turvataan ja parannetaan vähemmistön asemaa. Tämmöisiä toimia ovat esimerkiksi sukupuoli- ja kielikiintiöt. Tästä voisi kuitenkin keskustella, onko positiivinen syrjintä oikein, vaikka sen tarkoitus onkin tasa-arvoa edistävä. Tiettyyn pisteeseen asti se varmasti on hyvä asia joillakin aloilla, mutta joillakin aloilla sitä ei tarvitse ollenkaan eikä positiivinenkaan syrjintä saa mennä liian pitkälle. Esimerkiksi pelastuslaitoksille on turha palkata naisia, jos heidän fyysinen taso ei yllä vaatimuksiin. Tai äidinkielen opettajaksi on turha palkata henkilö, joka ei osaa suomea.  Sukupuolien tasa-arvoa kävimme läpi myös palkka-asioissa keskustelemalla asiasta yhdessä.

Kaiken kaikkiaan luento herätti mielenkiinnon henkilöstöjohtamista kohtaan sen monipuolisuuden ja haastavuuden takia. Tulen perehtymään henkilöstöjohtamiseen varmasti enemmänkin ja pohtimaan sitä jopa tulevaisuuden uravaihtoehtona.

13.9.2016 Alkutunnelmia

Ensimmäinen luentokerta Johtamisen perusteet -kurssia on nyt takanapäin. Tämän blogin tarkoituksena on toimia kyseisen Itä-Suomen yliopiston järjestämän kurssin oppimispäiväkirjana. Mitä sitten opimme tällä kurssin aloituskerralla? Ja mitä tavoitteita olemme itsellemme asettaneet kyseistä kurssia ajatellen?

Kurssi lähti vauhdikkaasti liikkeelle vierailijan puheenvuorolla. FCG Kuntarekryn asiakaspäällikkö Kimmo Koski kävi vanhana Itä-Suomen yliopiston KTM-tutkinnon suorittaneena opiskelijana kertomassa meille, mitä sitä tulikaan opiskeluaikoina tehtyä ja mitä reittejä hän nykyiseen työhönsä päätyi. Hän oli hyvin innostava ja mukaansatempaava puhuja, mikä teki puheenvuorosta mielenkiintoisen ja helpon seurata. Mieleen jäivät etenkin hänen neuvonsa nykyisille opiskelijoille, että osallistukaa ja verkostoitukaa.

Orientoituminen itse opiskeluun lähti liikkeelle kysymyksestä, millaisia asioita ja sanoja liität johtamiseen. Tässä sana-assosiaatiotehtävässä esiin nousi ajatuksia muun muassa vastuusta, päätöksenteosta, vallasta ja delegoinnista. Johtamista käsitteenä onkin helppoa lähteä avaamaan esimiestyön ja ihmisten johtamisen kautta. Nämä ovat asioita ja tekoja, joita me näemme ja koemme toimiessamme työntekijöinä erilaisissa organisaatioissa ja joita esimiehemme tekevät ohjatessaan organisaation toimia kohti sille asetettuja tavoitteita. Puhutaan johtajuudesta, joka vastaa englanninkielistä termiä leadership. Mielenkiintoista tällaisessa sana-assosiaatiotehtävässä on huomata, kuinka ihmisten johtaminen on noussut johtamisen toisen osa-alueen eli asiajohtamisen (management) edelle myös meidän mielikuvissamme. Puusa ym. käsittelivät tätä samaista aihetta Akatemiasta markkinapaikalle -kirjassaan (2015, 250). Heidän mukaansa osaamisen ja innovaatioiden yhteiskunnassa organisaatioiden tärkeimmän voimavaran muodostavat ihmiset ja näin ollen myös johtamisen tulisikin keskittyä ihmisten johtamiseen, sillä loppujen lopuksi työstään innostuneet ihmiset ovat ne, jotka tuottavat organisaation tarvitseman tuloksen. Tämä nähtiin yhtenä johtamisen uusista haasteista.

Muita ensimmäisellä luentokerralla esille nostettuja aihealueita olivat muun muassa töiden organisointi ja organisaatioiden hierarkkisuus, uudistuva johtaminen ja innovaatiot osana yrityksen kilpailukyvyn luontia, työntekijän oman identiteetin yhteensovittaminen yrityksen identiteetin kanssa sekä sensemaking eli tulkitseminen. Sinällään kaikki ovat hyvin perusasioita johtamisesta peruskurssin tyyliin sopien, mutta esimerkiksi tuo sensemaking terminä oli aivan uusi tuttavuus ja laittoi hieman aivot solmuun, kun termin ensimmäisen kerran kuuli. Jos termiä alkaa mielessään kääntämään ja englannista vapaasti suomentamaan, niin termin voisi suomentaa ymmärryksen luomisena. Weick on kirjoittanut tästä teemasta kirjan Sensemaking in Organizations (1995, 17) ja liittänyt sensemaking-prosessiin muun muassa sellaisia ominaisuuksia kuin pohjautumisen identiteettiin, menneisyyteen suuntautumisen, sosiaalisuuden ja prosessin jatkuvuuden. Organisaatiolla on siis identiteetti ja usein myös jonkinlainen menneisyys, joiden pohjalta asioita tulkitaan ja rationalisoidaan ja vielä tulkitaan uudelleenkin. Luentomateriaalin mukaisesti johtajan tehtävänä tässä prosessissa on yrittää saada koko organisaatio tulkitsemaan asioita samalla tavalla. Näin, kun asiaa lähtee avaamaan, niin eihän se nyt niin kauhean vaikea asia loppujen lopuksi liene ollutkaan tämä sensemaking.

Sitten vielä loppuun ne tavoitteet. Sen lisäksi, että jokainen saisi kurssin hyväksytysti läpi, tavoitteena olisi johtamiskentän aihekokonaisuuden entistä laajempi hallitseminen. Ryhmästämme kolme on kauppatieteiden ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka pääsykokeita varten jo hieman joutuivat perehtymään johtamiseen pääsykoekirjoja päntätessään. Yksi taas on sivuaineopiskelija, jolle tämä kurssi on ensimmäinen kosketus johtamisteorioiden maailmaan. Lähtökohdat ovat siis monenlaiset, mutta tavoitteena on tämän kurssin jälkeen, että jokaisella meistä olisi perusymmärrys johtamisen eri teorioista, joita voisimme mahdollisesti aikanaan tulevissa työtehtävissämme hyödyntää.

Tässä oli muutamia huomioita, joita ensimmäisestä luentokerrasta jäi mielen päälle. Eipä muuta kuin innolla kohti tulevia luentoja!