Johtamisen perusteet- kurssi on nyt edennyt päätökseen.
Viimeisellä luentokerralla kävimme vielä läpi institutionaalista teoriaa, MacDonalisaatiota
ja konflikteja.
Edellisen luentokerran aiheesta, byrokratiasta, lähdettiin
käsittelemään institutionaalista teoriaa. Se on niin tavallinen, että sen
muotoa on helppo jäljitellä ja käyttää. Institutionaalinen teoria tarkoittaa
sitä, että joitakin malleja ja käytäntöjä pidetään arvostettuina ja yhden tai
useamman mekanismin avulla niistä tulee laajasti omaksuttuja. Näihin
mekanismeihin liittyy isomorfismi. Termiä käytetään, kun viitataan
tilanteeseen, jossa erilaisissa organisaatioissa käytetyt mallit ja käytännöt
ovat keskenään samanlaisia. Isomorfismilla on kolmea muotoa, jotka ovat
normatiivinen, pakottava ja matkiva. Normatiivinen tarkoittaa tilannetta, jossa
ilmiö leviää koska sitä pidetään yleisesti hyvänä. Tästä esimerkkinä luennolla
mainittiin tiimityö ja MBA-koulutus. Toinen isomorfismin muoto on pakottava,
mikä taas viittaa tilanteeseen, jossa organisaatio pakotetaan käyttämään
joitakin käytäntöjä. Kolmas muoto on matkiva, jolloin organisaatiot kopioivat
käytäntöjä ollakseen korkeasti arvostettuja esimerkkejä. Institutionaalinen
teoria ja isomorfismi- termi olivat aivan uusia minulle, joten oli
mielenkiintoista perehtyä niihin.
Toinen käsiteltävä asia luennolla oli MacDonalisaatio, joka
on saanut nimensä nimenomaan MacDonald-pikaruokalasta. Sillä on neljä
periaatetta, jotka ovat tehokkuus, laskettavuus, ennustettavuus ja kontrolli. Marylandin
yliopiston tutkija, George Ritzer, on sanonut MacDonalisaation tarkoittavan sitä,
että tavoitesuuntautunut rationaalisuus leviää kaikille elämän osa-alueille.
Katsoimme luennolla tästä havainnollistavan videon, jossa George Ritzer selitti
MacDonalisaatio teoriaa ja kuvana pyöri erilaisia MacDonalisaatiollisia
toimintoja, kuten autonkasaus. Pohdimme kuitenkin, että voiko kaikkea
MacDonalisoida? Päädyimme siihen, että ei voi. Esimerkiksi lastentarhassa lapsia
ei voi hoitaa aamusta iltaan liukuhihnamaisesti. Teoria oli mieleenpainuva ja
kiinnostava, sillä nykypäivänä yhä kasvavassa määrässä toimintoja
liukuhihnaistetaan ja tehostetaan. Kysymys kuitenkin kuuluu, onko se aina hyvä
asia.
Viimeinen käsiteltävä aihe oli konfliktit ja niiden
johtaminen. Alkuun pohdimme Case-tapausta, jossa olimme joutuneet konflikti
tilanteeseen, josta oli selvittävä parhaalla mahdollisella tavalla. Konflikti muotoja
voi olla toimiva tai toimimaton ja konfliktityyppejä on tehtäväkonflikti,
suhdekonflikti ja prosessikonflikti. Konflikteja voi siis syntyä resursseista
ja tehtävän tulkinnasta, ihmisten arvojen erilaisuudesta sekä tavoitteen
saavuttamiseen liittyvistä tekijöistä. Blake ja Mouton ovat 1970 luvulla
luoneet konfliktiruudukon, joka kuvaa koordinaatistossa eri konfliktitasteita,
joihin jokaiseen sopii erilainen johtamistapa. Esimerkiksi pisteessä (5,5)
konflikti on tasapainossa ja tilanteessa kukaan ei voita eikä häviä, joten
tällöin johtamistapa on kompromissi. Muita johtamistapoja konflikteissa on
välttäminen, pakottaminen, sopeutuminen ja ongelman ratkaiseminen yhteistyöllä.
Konfliktin ymmärtämiseen liittyy keskeisesti sen kahdenvälisyys, sosiaalisuus ja
kulttuurisuus sekä normaalius. Pohdimme myös sitä, että konflikti ei
välttämättä ole aina huono asia. Se tuo esille uusia ja erilasia mielipiteitä.
Kuten riitakin puhdistaa ilmaan, niin konfliktitkin raikastavat organisaatiota,
jos ne johdetaan hyvin.
Viimeisellä luentokerralla ei ollut vierailijaa vaan
käytimme ajan kurssin yhteenvetoon. Kun kurssin alussa asetimme itsellemme
tavoitteita kurssin suorittamiseen, voisimme nyt kurssin loputtua hieman
tarkastella niitä ja katsoa, miten hyvin saavutimme tavoitteemme. Olimme
pääsykokeisiin lukiessamme, jo hieman perehtyneet johtamiskenttään, mutta
kurssin aikana käsittelimme paljon laajemmin eri aihekokonaisuuksia ja jokaisesta
johtamisaiheesta saimme perustiedon. Kurssi avasi, kuinka monipuolinen
kokonaisuus johtaminen on. Oli mielenkiintoista oppia myös sen muuttumista
aikojen saatossa sekä nykypäivän uusia johtamisteorioita. Tavoitteenamme oli
saada perusymmärrys johtamisen eri teorioista, joita voisimme mahdollisesti
aikanaan hyödyntää tulevissa työtehtävissämme. Näin kurssin lopussa voimme
todeta tavoitteemme toteutuneen.
Kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti