Luennolla
käsiteltiin laajasti Weberin kuvailemaa byrokratian ihannemallia (1922). Hänen mukaansa byrokratia on
ideaalinen, kun ihmiset tekevät töitä selkeän ohjeistuksen alaisena ja jossa
työntekijöiden valta perustuu heidän ammattitaitoonsa ja asemaansa eikä ole
henkilökohtainen ominaisuus. Päätökset tehdään sääntöjen perusteella – säännöt ovat
muutenkin byrokratiassa erityisasemassa ja kirjallisesti laadittuja – ja organisaation
tarkoitus on toimia rationaalisesti sekä laskelmoidusti asetettujen
tavoitteiden toteuttamiseksi. Viestintä kulkee ylhäältä alaspäin tarkan
kirjaimellisten ohjeiden muodossa, tiukan keskitetyn kontrollin mukaisesti. Vallalle
on muodolliset valtuutukset ja vallan jako ilmaistaan vastuiden, oikeuksien ja
velvollisuuksien muodossa.
lauantai 26. marraskuuta 2016
17.11.16 Byrokratian johtaminen
Johtamisen
perusteet -kurssimme on edennyt toiseksi viimeiseen luentokertaan. Tällä kertaa
luennolla keskityimme johtamisen perusteisiin byrokratian johtamisen
näkökulmasta. Vieraaksemme olimme saaneet komisario Jyrki Haapalan Itä-Suomen
poliisilaitokselta. Poliisilaitos onkin erinomainen esimerkki byrokraattisesti
johdetusta organisaatiosta, joten kukapa olisikaan parempi aiheesta puhumaan
kuin poliisilaitoksen edustaja ja henkilö, joka jokaisena työpäivänään näkee
byrokratian toiminnassa työpaikallaan. Muita esimerkkejä byrokraattisesti
johdetuista organisaatioista ovat muun muassa armeija tai valtion virastot.
Sanalla
byrokratia viitataan organisaatiomuotoon, jossa korostuvat hierarkkisuus,
säännöt ja rakenteen virallisuus. Roolit ovat näkyviä ja toimenkuvien vastuut
sekä valta tarkkaan jaettuja. Jokaisella on tonttinsa hoidettavanaan ja
jokaisessa tehtävässä vaaditaan erilaista tietämystä sekä asiantuntijuutta.
Huomioitavaa on, että valta ei ole henkilökohtaista, vaan perustuu asemaan, ja
päätökset eivät ole henkilökohtaisia, vaan perustuvat ohjeistuksiin. Nykyään
puhuttaessa byrokratiasta viitataan usein virkavaltaan ja virastojen hitaan
kankeasti toimivaan virkakoneistoon. Sana on saanut hieman negatiivisia
sävytteitä ja byrokratia koetaan helposti asiana, jota tulisi vältellä ja
vihata. Mutta kuten luennolla kävi ilmi, byrokratiallekin on aikansa ja paikkansa.
Esimerkiksi kriisitilanteissa byrokraattisuus on poliisille välttämättömyys
toiminnan mahdollistamiseksi ja tilanteen hoitamiseksi. Ja kun tiedetään, miten
byrokratia toimii, ja tiedetään jokaisen vastuut ja tehtävät, pystytään asioita
ja tilanteiden lopputulemia paremmin ennustamaan.
Miten
byrokratia sitten vaikuttaa meidän elämäämme? Opiskelijan elämässä byrokratia
tulee näkyväksi, kun muun muassa asioimme valtion virastoissa, esimerkkinä
opiskelijoiden paras ystävä ja opintojen rahoittaja Kela. Valtion virastoissa
byrokraattisuus tulee hyvin esille siinä, että toimintaa ohjaavat tietyt,
tarkkaan kirjatut säännöt, joiden pohjalta toimitaan ja päätöksiä tehdään ja
joiden pohjalta myös vastuut ovat jakautuneet. Saadaksemme siis tietyn asian
hoidettua, meidän tulee tietää, kuka asiasta on vastuussa ja kenen kanssa
meidän tulee asioida. Mikäli saavumme väärän viraston, esimerkiksi
veroviraston, väärälle luukulle opintotukiasiamme kanssa, eivät he pysty
asiaamme käsittelemään, vaan meitä tullaan ohjaamaan aina vain eteenpäin,
kunnes saavumme sellaisen henkilön eteen, jonka toimivaltaan asia kuuluu.
Vaikka
emme luennolla oikein kerenneetkään luennoitsijan osuuteen, osui aiheen
luentokalvoista silmiin vielä niitä myöhemmin läpikäytäessä kysymys: voimmeko
välttää byrokratiaa? Kysymys tuo erinomaisesti esille byrokratiaan lähtökohtaisesti liitetyn negatiivisuuden ja ihmisten tarpeen päästä eroon byrokraattisuudesta. Siksipä tälle kysymykselle
voisi tässä esittää vastakysymyksen: miksi meillä olisi tarve vältellä byrokratiaa,
jos silläkin kerta on aikansa ja paikkansa tiettyjen organisaatioiden toimintojen
mahdollistamiseksi sekä mielivaltaisen vallan, korruption ja kaaoksen
rajoittamiseksi? Mielipiteitä asiasta voi toki esittää puolesta ja vastaan, ja
kommentteja voi heitellä ilmoille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti